Juuri sinua tarvitaan uusien tapojen muotoi­lijana

Vaade kestävän kehityksen edistämisestä ja ympäristövastuullisten kansalaisten kasvattamisesta on kirjattu opetus- ja kasvatusalan strategioihin ja suunnitelmiin. Ympäristökasvatuksen tulisi olla itsestään selvä osa arkea ja vahvistaa johdonmukaisesti ympäristövastuullisuutta.

Tuoreissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että päiväkodin tai koulun vallitseva toimintakulttuuri ei tue kestävän kehityksen kasvatusta. Vakiintuneet ajatusmallit ohjaavat toimintaamme huomaamatta.

Mitä ympäristökasvatus on?

Sienet

Yhtenä päivänä minulta kysyttiin, mitä ympäristökasvattaja oikein tekee. Parantaa maailmaa, sanoin, ja kysyjä pyysi tarkentamaan. Selitin ummet ja lammet kestävästä kehityksestä, ympäristöherkkyydestä, luontosuhteesta, ympäristövastuullisuudesta, aktiivisesta kansalaisuudesta ja ekososiaalisesta sivistyksestä… Ja niin kompastui sekin sanoma erikois- ja ammattikielen kuoppaan. Mutta eipä jatkanut kyselijä vihjailuaan ”viherpiiperryksestä”, vaan vakuuttui asian tärkeydestä. Sillä sitä se on.

Luo peukalosääntöjä, tee yhteistyötä – äläkä menetä toivoa

Kun pienenä tyttönä harrastin pituushyppyä, opin tuntemaan askelmerkkien tärkeyden. Kun askelmerkki ja ponnistus osuivat kohdalleen, leiskahti ilolla ja rohkeasti pitkälle.

Sitran uunituore julkaisu Tulevaisuuden koulutuksen käsikirja tarjoaa askelmerkkejä kestävän koulutuksen kehittäjille. Kyseessä on suomenkielinen tiivistelmäjulkaisu syksyllä ilmestyvästä Sustainability, Human Well-being and The Future of Education -teoksesta. Minkälaisia taitoja tulevaisuudessa tarvitsemme? Mitä ja miten pitäisi oppia? Kuinka ratkaisemme sellaiset viheliäiset ongelmat kuten ilmastonmuutoksen?