Ympäristömerkintä voi saada ruoan maistumaan uudella tavalla

Ruoka nähdään ympäristökeskustelussa useimmiten ongelmana. Ravinnontuotanto kuluttaa uusiutumattomia öljy- ja fosforivarantoja, rehevöittää vesistöjä, heikentää luonnon monimuotoisuutta ja voimistaa ilmastonmuutosta. Kuljetukset ja elintarviketeollisuus aiheuttavat päästöjä. Ja lopulta suuri osa ruoasta heitetään suoraan jätteisiin. Ongelmissa kieriskely ei kuitenkaan kannata. Ruoan kulutuksesta ei voida luopua, joten ruoka kannattaa nähdä ratkaisukeinona: maatalous voi kierrättää tehokkaasti ravinteita, ylläpitää perinnebiotooppeja ja vaikkapa tuottaa biokaasua liikenteen polttoaineeksi.

Vihreä lippu -sertifioidussa Marjalan koulussa luodaan yhteisöllisyyttä ja ympäristösäästöjä

Joensuulaisessa Marjalan koulussa on tehty ympäristötyötä suurella sydämellä jo yli vuosikymmenen ajan. Tänä keväänä työ sai tunnustusta, kun Suomen ympäristökeskuksen Kohti hiililineutraalia kuntaa -hanke valitsi koulun kuukauden päästövähentäjäksi. Koulu on edistänyt esimerkillisesti ja pitkäjänteisesti ympäristökasvatusta ja vähentänyt koulun ympäristökuormitusta.

Taiteellinen tekeminen tuo ympäristökasvatukseen henkilökohtaisuuden, moniaistisuuden ja moniäänisyyden

Kun taidetta tehdään yhdessä ja jaetaan, ihmisten moniääniset suhteet ympäristöön pääsevät esille, sanoo taidekasvattaja Tiina Humaloja. Hän innostaa Merkityksellinen maisema -oppaassa taideperustaiseen ympäristökasvatukseen puutarhassa ja metsässä. Samalla kun lukija saa uudesta kirjasesta helposti sulavan annoksen ympäristöstä ja yhteisöstä ammentavan taiteen käsitteitä, hän pääsee kurkistamaan tekemisen meininkiä ja ihania pienoismaailmoja.

Koulupuutarhaa perustamaan

Suomessa toimii ainakin muutamia kymmeniä koulupuutarhoja, ja kiinnostus toimintaa kohtaan on vahvassa kasvussa. Syksyllä 2016 voimaan astuva uusi opetussuunnitelmakin kannustaa kouluja kasvattamaan kasveja. Puutarhakasvattaja Pinja Sipari kertoo vinkkejä koulupuutarhatoiminnan aloittamiseen ja rohkaisee soveltamaan niitä myös päiväkodeissa ja nuorisotaloilla.

Kevättä maisemassa

Luonto-Liiton kevätseuranta juhlii 40-vuotista taivaltaan. Ensimmäisen kerran kevään etenemistä seurattiin vuonna 1976. Tänä vuonna teemana on tuttujen kevätlajien lisäksi lehtipuut ja pensaat, jotka tarjoavat ravintoa pölyttäjille. Kevättä havainnoitaessa saadaan paitsi iloa ulkona olemisesta myös tietoa ilmaston muuttumisesta.

Lyke-verkoston ihmisiä – Kirsi Sali

Kirsi Sali työskentelee Nuorisokeskus Anjalassa kehittämispäällikkönä, ja hän on suunnitellut myös monia Nuorisokeskus Anjalan Ympäristökoulu Reginan ohjelmia. Näitä ympäristökasvatusohjelmia tarjotaan Kouvolan varhaiskasvatukselle ja kouluille. Lisäksi ympäristökasvatus on osana leirikouluohjelmia ja Anjalan arkikäytäntöjä.

Hei, olen roskapoliisi!

Vantaalla on työskennellyt lähes puolen vuoden ajan kymmenen roskapoliisia, joista Anne Heinonen on yksi. Roskapoliisien tehtävänä on vierailla vantaalaisissa taloyhtiöissä, naapurustoissa, kouluissa ja yrityksissä ja puhua ihmisille kierrätyksestä ja roskan kiertokulusta.

Erämaa lumoaa Petteri Saarion

Erämaan lumo on Petteri Saarion uusi kuusiosainen dokumenttisarja, jota hän kuvasi kolmen vuoden ajan. Maisemien, eläinten ja kasvien lisäksi dokumenteissa on tärkeä sija sellaisilla aineettomilla luonnonarvoilla, joista puhutaan vähemmän: hiljaisuudella, pimeydellä, yöttömällä yöllä, laajuudella, kaukaisuudella, eheydellä, koskemattomuudella.

Ympäristöoppi ja biologia

Juttusarjan ensimmäisessä osassa pohdiskelimme yleisesti ympäristökasvatuksen näkökulmia uuden opetussuunnitelman luonnoksissa. Seuraavaksi lähestymme opetussuunnitelmaa oppiainekohtaisesti lokakuussa 2014 esillä olleiden opetussuunnitelmaluonnosten pohjalta. Ensimmäiseksi käsiteltäväksi oppiaineeksi otamme ympäristöopin (alakoulu) ja biologian (yläkoulu).

Uskonnon opetus ohjaa eettiseen pohdintaan

Tällä kertaa sarjassa tarkastellaan ympäristöaiheita uskonnon opetuksessa. Uskonnon oppitunneilla ollaan elämän suurten kysymysten äärellä. Yhteys ympäristökasvatukseen on luonteva: kysymykset hyvästä ja pahasta, maailmankatsomuksen vaikutuksesta yksilön valintoihin sekä ihmiselämän tarkoituksesta tulevat vastaan myös silloin, kun pohditaan ympäristöaiheita.

Äidinkieli ja kestävä tulevaisuus

Äidinkieltä ei useinkaan mainita oppiaineista ensimmäisenä, kun puhutaan ympäristökasvatuksesta ja kestävän elämäntavan edistämisestä koulussa. Äidinkielellä on kuitenkin keskeinen merkitys kestävän tulevaisuuden rakentamisessa – tehtävä, jota mikään muu oppiaine ei yhtä hyvin voi täyttää. Äidinkielen oppiminen auttaa luomaan merkityksiä.

Mahtavaa matematiikkaa

Luvut, määrät, tilastot, prosentit ja mittaaminen ovat nyky-yhteiskunnassa saaneet suuremman vallan kuin ehkä haluaisimmekaan. Numeroilla hallitaan maailmaa ja perustellaan asioita. Uuden opetussuunnitelman mukaan matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää matemaattista ajattelua, matemaattisen tiedon käsittelemisen taitoja sekä kykyjä käyttää ja soveltaa matematiikkaa. Opetuksen tulee ohjata matematiikan hyödyllisyyden ymmärtämiseen paitsi omassa elämässä myös laajemmin koko yhteiskunnassa. Ympäristökysymysten näkökulmasta matemaattinen ymmärrys on olennaisen tärkeää.

Yhteiskuntaoppi on keskeinen ympäristöoppiaine

Yhteiskuntaopilla ja ympäristökasvatuksella on runsaasti samoja tavoitteita: opetuksella halutaan tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi. Todellisiin, ajankohtaisiin kysymyksiin tutustuminen on mielekäs tapa oppia. Erilaisuuden ymmärtäminen, ihmisoikeudet, kriittinen ajattelu ja demokratian periaatteet ovat yhteiskuntaopin ydinainesta. Yhteiskuntaopissa on siis aineksia koulun keskeiseksi kestävän kehityksen oppiaineeksi!