Historian havinaa: Vihreä lippu 20 vuotta Suomessa

– Että ohjelma on edelleen olemassa! hihkaisee Essi Aarnio-Linnanvuori, kun kysyn, mikä hänen mielestään parhaiten onnistui Vihreän lipun pilottivuonna.

Koulujen ja päiväkotien ympäristökasvatusohjelma Vihreä lippu rantautui Suomeen 20 vuotta sitten syksyllä 1998, kun kuusi Itä-Helsingin koulua ja päiväkotia lähti mukaan ohjelmaan. Nyt tuo joukkio on kasvanut kolmeensataan värikkääseen toimijaan liki kaikista maamme kolkista. Vihreä lippu -ohjelma on kokenut lukuisat uudistukset, mullistukset ja huippuhetket.

Ympäristökasvattajan tunnehetket

Keväällä 2018 kysyin monialaiselta opetusharjoittelijoiden joukolta, kuinka paljon heidän kouluhistoriassaan on ollut tunnetaitojen opetusta. Kukaan ei muistanut yhtäkään sessiota, jonka pääaiheena olisivat olleet tunteet. Uusi kirja tulee tarpeeseen – onneksi Suomessa ollaan vähitellen heräämässä siihen, että tunteille tulee antaa enemmän huomiota. Myös tukimateriaaleja ilmestyy eri-ikäisille.

PS-Kustannuksen suomentama, alun perin vuonna 2013 ilmestynyt kaksiosainen teos Tunnehetket: Ilman tunteitasi et olisi sinä (2017) on hyvä lisäys olemassa olevaan kirjallisuuteen. Se tarjoaa monenlaisia hyödyllisiä mahdollisuuksia myös ympäristökasvattajille.

Tero Kirjosalo: Yhdessä voimme vaikuttaa, kukin tahoillamme

Tero Kirjosalo työskentelee Korkeasaaressa ympäristökasvattajana. Hänen vastuulleen kuuluvat koululaisten ympäristökasvatus eli luontokoulupäivät Korkeasaaren luontokoulu Arkissa, koululaistapahtumat ja -ohjelmat, omatoimimateriaalien kehittäminen sekä lasten kesäleirien suunnittelu ja ohjaaminen.

Eläintarhassa ympäristöasioita lähestytään luonnollisesti eläinten kautta: Korkeasaaren eläinasukkaat toimivat lajiensa edustajina ja niiden kautta lähestytään lajien luontaisia elinalueita ja elinympäristöjä sekä laajempia ympäristöongelmia, mutta pohditaan myös keinoja ongelmien ratkaisemiseksi sekä jokaisen omia vaikutusmahdollisuuksia.

Suojeluseläinten kanssa suojaamme monimuotoisuuden

Suojeluseläin, jota lapsi ihailee, voi olla voimaeläin, joka antaa lapselle voimaa tai uskoa tavoittaa tietty taito. Emme osaa kiivetä yhtä ketterästi kuin oravat tai juosta peuran lailla, mutta voimme kuvitella pyörällä ajaessamme tai juostessamme peuran voiman virtaavan sisäämme ja antavan voimaa juoksuun tai pyöräilyyn. Kiipeillessä lapsi voi kertoa leikkivänsä oravaa tai apinaa. Taidon tai voiman saaminen suojeluseläimeltä voi kehittää itsetuntoa ja omien taitojen arvostamista. 

Polkupyörämalli ilmastokasvatuksen tueksi

Ilmastonmuutos on yksi tämän hetken suurimmista ympäristöhaasteista. Tämä heijastuu myös ympäristökasvatukseen: ilmastoon, ilmastonmuutokseen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvä kasvatus ja opetus ovat ajankohtaisia kehittämisen ja keskustelun kohteita. Ilmastokasvatuksen tutkijat Sakari Tolppanen, Essi Aarnio-Linnanvuori, Hannele Cantell ja Anna Lehtonen rakensivat uuden kokonaisvaltaisen ilmastokasvatuksen mallin.

Kotitalous kasvattaa kestävään elämäntapaan

Joudumme tekemään jokapäiväisessä arjessa monenlaisia ympäristöön vaikuttavia valintoja. On erinomaista, että Suomen perusopetukseen sisältyy kaikille pakollinen oppiaine, joka keskittyy kestävään elämäntapaan ja jonka opettajat suorittavat maisterin tutkinnon – näin ei ole suinkaan kaikissa maissa. Meno on muuttunut niiltä ajoilta, kun itse olin koulussa ja kotitaloutta opetti kokkauksesta kiinnostunut rehtorin vaimo, joka kertoi valitsevansa rehtorin käskystä reseptit raaka-aineiden hinnan mukaan.

Tule mukaan toteuttamaan koulujen Nollapäästöpäivää 21.9.

Ilmastonmuutos on yksi yhteiskuntamme merkittävimmistä ratkaisuja kaipaavista ongelmista. Ratkaisun ja päästöjen vähentämisen keskiössä ovat kuluttajien tekemät valinnat, ja haluamme välittää lapsille ja nuorille viestin, että heidän tekemisillään on väliä ja he pystyvät omilla teoillaan vaikuttamaan. Kansainvälisen Nollapäästöpäivän tavoitteena on antaa maapallolle vapaapäivä fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja kiinnittää huomiota haitallisiin päästöihin.

Suo- ja metsäoppimispolulle älylaitteen kanssa

Timosenkosken luontokoulu on Suomen pohjoisin luontokoulu, joka tarjoaa oululaisille alakouluille luontokouluohjelmia opetussuunnitelman mukaisesti. Toiminnan painopisteitä ovat luonnon ilmiöt, joita tutkitaan maastossa luontokoulun lähiympäristössä. Talvikauden ohjelmien keskeisenä teemana on kestävä kehitys. Timosenkosken luontokoulun suo- ja metsäoppimispolun materiaalit ovat nyt luettavissa älylaitteilla.

Juuri sinua tarvitaan uusien tapojen muotoi­lijana

Vaade kestävän kehityksen edistämisestä ja ympäristövastuullisten kansalaisten kasvattamisesta on kirjattu opetus- ja kasvatusalan strategioihin ja suunnitelmiin. Ympäristökasvatuksen tulisi olla itsestään selvä osa arkea ja vahvistaa johdonmukaisesti ympäristövastuullisuutta.

Tuoreissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että päiväkodin tai koulun vallitseva toimintakulttuuri ei tue kestävän kehityksen kasvatusta. Vakiintuneet ajatusmallit ohjaavat toimintaamme huomaamatta.

Environmental education through digital competence

Tallinn Kindergarten Sipsik is located in the centre of Tallinn in the street named after the Estonian composer Peeter Süda (translated, Peter Heart). There are six groups in the kindergarten, including one for children aged up to three years old. Our peculiarity is taking part in different projects and health promoting activities – captured by our motto ”Heartily and with the heart!”

Neljätoista rekkalastillista vähemmän vettä – vaikuttavaa ympäristötyötä Villa Elbassa

Nuorisokeskus Villa Elba on yksi Suomen kymmenestä valtakunnallisesta nuorisokeskuksesta. Toiminnan painopisteitä ovat kansainvälinen nuorisotyö ja ympäristökasvatus. Aikuisille Villa Elba tarjoaa majoitus-, kokous-, juhla- ja ohjelmapalveluita. Villa Elballe myönnettiin Green Key -ympäristösertifikaatti Suomen ensimmäisenä nuorisokeskuksena keväällä 2017. 

Jenni Skaffari: Tämä on unelmatyötäni

Ympäristökasvattaja Jenni Skaffari on unelmatyössään toimiessaan luontokoulunopettajana Tampereen luontokoulu Korennossa. Ympäristökasvatus on läsnä hänen työssään kaikessa. Pääasiallisesti Jenni opettaa lapsia ja nuoria ulkona ja lisäksi työnkuvaan kuuluvat kasvattajien ja opettajien koulutukset. – Lue, mikä on Jennin tärkein ympäristökasvatukseen liittyvä oivallus.

Turvassa oksien katveessa  – Ympäristökasvatusta hiisimetsässä

Sidon pitsinauhan lehmuksen oksaan, silitän ryhmyistä runkoa. Monet muutkin ihmiset ovat kohdanneet tämän puun ja miettineet sen luona itseään tai elämäänsä. Syömme perheemme kanssa eväitä lehmuksen katveessa, joka kasvaa Viron Hiidenmaalla Kõpussa ja jonka Ülendin kylän ihmiset ovat nimenneet pyhäksi puuksi. Puun tarina kertoo, että puu on koetettu kaataa, mutta se on versonut kannosta uudelleen. Ihmiset ovat tarvinneet puuta, puu ympäristöään.

Mikä vaikuttaa kestävän kehityksen toteutumiseen ja onnistumiseen peruskoulussa?

Perusopetuksen opetussuunnitelman keskeinen tavoite on ohjata oppilaita kestävään elämäntapaan, mutta Seppo Salorannan tuoreen väitöksen mukaan kestävän kehityksen kasvatus on peruskoulussa vielä satunnaista ja opetusmenetelmät ovat perinteisiä. Saloranta esittelee koulun toimintakulttuurin merkitystä ja vaikuttavuutta tutkivaa väitöstään Ympäristökasvatuksen lukijoille.