Liikunta tukee hyvinvointia, oppimista ja kestävää elämäntapaa

Perinteisesti liikuntatunneilla on pidetty eniten oppitunteja koulurakennuksen ulkopuolella. Keskustelut liikuntaa opettavien kanssa ovat edelleen hyödyllisiä, sillä myös uusi liikunnan opetussuunnitelma kehottaa liikkumaan luonnossa, ja esimerkiksi sään mukainen pukeutuminen on tunneilla arkipäiväinen, opetussuunnitelmaankin liittyvä teema.

Liikunnan opetussuunnitelman mukaan liikunnassa oppilaat kasvavat liikkumaan ja liikunnan avulla. Tämä tarjoaa oppimisympäristönäkökulman lisäksi myös muita palikoita kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.

Luontopedagogi Mari Wikholm: Koirien ympäristöherkkyys on vailla vertaa

Kuvassa Mari Wikholm

Mari Wikholm työskentelee Kuopion luonnontieteellisessä museossa luontopedagogina. Hän vastaa näyttelyistä, museon ympäristökasvatustoiminnasta sekä ulkoisesta viestinnästä ja museokaupasta. Hän on Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton hallituksen jäsen ja toimii myös aktiivisesti LYKE-verkostossa. Vapaa-ajallaan Mari touhuaa paljon koiriensa kanssa, joilla on oma roolinsa myös ympäristökasvattajina.

Museon ympäristökasvatusperiaatteet ohjaavat Marin valintoja. Millaisia näyttelyaiheita valitaan ja miten näyttelyt toteutetaan? Millaisia ympäristökasvatusmenetelmiä valitaan erilaisille kohderyhmille? Miten luontoasioista viestitään ulospäin? Entä miten museolla voidaan edistää kestävää kehitystä jokapäiväisessä työssä?

Vaikuttavia kokemuksia ulkona seikkailemisesta

Luontokokemusten ja seikkailemisen rauhoittamana on helpompi herkistyä kuuntelemaan omaa itseä, toipua vastoinkäymisistä, oppia luottamaan omiin kykyihin ja keskittyä yhteistoimintaan. Toimintaterapeutti Ville Turunen ja yhteisöpedagogi Niina Rautiainen luottavat ulkona seikkailemisen voimaan myös psykiatrisessa hoidossa ja työllistymisen mahdollisuuksien etsimisessä.

Heidän alustuksensa olivat osa Ulos – Ut – Out -tapahtumaa kesäkuussa 2017. Ulkona oppimisen suurtapahtumassa puolentuhatta ympäristö-, luonto- ja seikkailukasvattajaa osallistui seminaarialustuksiin ja työpajoihin, joita järjestettiin Turun linnassa ja Nuorisokeskus Ahtelassa.

Märkiä sukkia, muutama juoksuaskel ja rinkallinen uusia kokemuksia – talkoolaisena ulkona oppimisen suurtapahtumassa

Talkoolaisia Ulos-Ut-Out-tapahtumassa. Kuva: Vilma Issakainen / Suomen metsäyhdistys.

Harvoin näkee niin suuren joukon ympäristö-, seikkailu- ja metsäkasvatuksen ammattilaisia samassa metsässä kuin Ulos – Ut – Out -tapahtumassa! Osallistuin ulkona oppimisen suurtapahtumaan itsekin FEE Suomen työharjoittelijan ja talkoolaisen roolissa. Tapahtuma oli opiskelijalle täydellinen paikka verkostoitua.

Mitä ympäristökasvatus on?

Sienet

Yhtenä päivänä minulta kysyttiin, mitä ympäristökasvattaja oikein tekee. Parantaa maailmaa, sanoin, ja kysyjä pyysi tarkentamaan. Selitin ummet ja lammet kestävästä kehityksestä, ympäristöherkkyydestä, luontosuhteesta, ympäristövastuullisuudesta, aktiivisesta kansalaisuudesta ja ekososiaalisesta sivistyksestä… Ja niin kompastui sekin sanoma erikois- ja ammattikielen kuoppaan. Mutta eipä jatkanut kyselijä vihjailuaan ”viherpiiperryksestä”, vaan vakuuttui asian tärkeydestä. Sillä sitä se on.

Luo peukalosääntöjä, tee yhteistyötä – äläkä menetä toivoa

Kun pienenä tyttönä harrastin pituushyppyä, opin tuntemaan askelmerkkien tärkeyden. Kun askelmerkki ja ponnistus osuivat kohdalleen, leiskahti ilolla ja rohkeasti pitkälle.

Sitran uunituore julkaisu Tulevaisuuden koulutuksen käsikirja tarjoaa askelmerkkejä kestävän koulutuksen kehittäjille. Kyseessä on suomenkielinen tiivistelmäjulkaisu syksyllä ilmestyvästä Sustainability, Human Well-being and The Future of Education -teoksesta. Minkälaisia taitoja tulevaisuudessa tarvitsemme? Mitä ja miten pitäisi oppia? Kuinka ratkaisemme sellaiset viheliäiset ongelmat kuten ilmastonmuutoksen?

Muutoksen lähteillä – somea unohtamatta

petra2

Ympäristökasvatuksen ja -tietoisuuden edistämisryhmä Välke järjesti toukokuussa Muutoksen lähteillä -koulutuspäivän, jossa tutustuttiin nuorten hyvinvointia ja ympäristötietoisuutta lisääviin luontolähtöisiin menetelmiin. Me digioppaat vastailimme kysymyksiin nuorten sosiaalisen median käytöstä ja muistutimme somen hyödyllisyydestä myös ympäristökasvatuksessa.

Maisemakuvauksen uranuurtaja otti myös kriittisiä kuvia

I. K. Inha (Into Konrad Nyström, 1865–1930) oli suomalaisen maisemavalokuvauksen uranuurtaja ja monitaitoinen kirjallinen hahmo, joka on suuresti vaikuttanut tapaamme katsoa luonnonmaisemaa. Hän kulki valokuvausmatkoillaan noin 25 vuoden ajan – enimmäkseen polkupyörällä. Luontotoimittaja Veikko Neuvosen ja valokuvaaja Timo-Juhani Vuorenmaan toimittama teos I. K. Inha toiveiden mailla keskittyy Inhaan luonnonsuojelijana ja näyttää kuvia, joita ei ennen ole julkaistu.

Pia Lindström: Tärkeintä on säilyttää innostus

Pia Lindström työskentelee Porvoossa ympäristökasvattajana. Porvoossa toimii kiertävä, kaksikielinen luontokoulu, joka järjestää toimintaa koulujen ja päiväkotien lähiympäristössä. Pia on mestari luontokouluohjelmien suunnittelussa. Hän on toiminut pitkään myös Lyken eli Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton hallituksessa. – Arvaatko, mistä tavarasta Pia ei ikinä luopuisi työssään?

Mera kärlek till naturen

New York Times -journalisten Tom Friedman beskriver IUCN som den största och finaste organisationen som ingen har hört talas om. Det är lätt att hålla med honom. Utöver rödlistor om arter och naturtyper är IUCN:s arbete okänt för den breda allmänheten. Nu gör emellertid IUCN ett seriöst försök att nå ut till en bredare publik genom en global kampanj som heter #NatureForAll. Syftet med kampanjen är att väcka och stärka särskilt ungdomars intresse för naturen.

Ruuan reitti kertoo, mistä ruoka tulee

Harva suomalainen on arkielämässään kosketuksissa ruuantuotantoon. Ruuan tuottaminen ja alkuperä jäävätkin helposti hämärän peittoon. Ruuan reitti -materiaalin avulla opitaan, miten ja missä ruokaa tuotetaan ja miten tehdään kestäviä ruokavalintoja. Ruokakasvatuksen myötä oppilaat voivat ymmärtää paremmin oman merkityksensä ja vastuunsa kestävän hyvinvoinnin edistämisessä.