Environmental education through digital competence

Tallinn Kindergarten Sipsik is located in the centre of Tallinn in the street named after the Estonian composer Peeter Süda (translated, Peter Heart). There are six groups in the kindergarten, including one for children aged up to three years old. Our peculiarity is taking part in different projects and health promoting activities – captured by our motto ”Heartily and with the heart!”

Neljätoista rekkalastillista vähemmän vettä – vaikuttavaa ympäristötyötä Villa Elbassa

Nuorisokeskus Villa Elba on yksi Suomen kymmenestä valtakunnallisesta nuorisokeskuksesta. Toiminnan painopisteitä ovat kansainvälinen nuorisotyö ja ympäristökasvatus. Aikuisille Villa Elba tarjoaa majoitus-, kokous-, juhla- ja ohjelmapalveluita. Villa Elballe myönnettiin Green Key -ympäristösertifikaatti Suomen ensimmäisenä nuorisokeskuksena keväällä 2017. 

Jenni Skaffari: Tämä on unelmatyötäni

Ympäristökasvattaja Jenni Skaffari on unelmatyössään toimiessaan luontokoulunopettajana Tampereen luontokoulu Korennossa. Ympäristökasvatus on läsnä hänen työssään kaikessa. Pääasiallisesti Jenni opettaa lapsia ja nuoria ulkona ja lisäksi työnkuvaan kuuluvat kasvattajien ja opettajien koulutukset. – Lue, mikä on Jennin tärkein ympäristökasvatukseen liittyvä oivallus.

Turvassa oksien katveessa  – Ympäristökasvatusta hiisimetsässä

Sidon pitsinauhan lehmuksen oksaan, silitän ryhmyistä runkoa. Monet muutkin ihmiset ovat kohdanneet tämän puun ja miettineet sen luona itseään tai elämäänsä. Syömme perheemme kanssa eväitä lehmuksen katveessa, joka kasvaa Viron Hiidenmaalla Kõpussa ja jonka Ülendin kylän ihmiset ovat nimenneet pyhäksi puuksi. Puun tarina kertoo, että puu on koetettu kaataa, mutta se on versonut kannosta uudelleen. Ihmiset ovat tarvinneet puuta, puu ympäristöään.

Mikä vaikuttaa kestävän kehityksen toteutumiseen ja onnistumiseen peruskoulussa?

Perusopetuksen opetussuunnitelman keskeinen tavoite on ohjata oppilaita kestävään elämäntapaan, mutta Seppo Salorannan tuoreen väitöksen mukaan kestävän kehityksen kasvatus on peruskoulussa vielä satunnaista ja opetusmenetelmät ovat perinteisiä. Saloranta esittelee koulun toimintakulttuurin merkitystä ja vaikuttavuutta tutkivaa väitöstään Ympäristökasvatuksen lukijoille.

Vaietusta surusta voimavaraksi

Alati syvenevistä ympäristöongelmista puhutaan mediassa joka päivä, mutta missä ja miten voisi puhua tunteista, joita nämä synkät uutiset herättävät? Monitieteellisen ympäristötutkijan ja Ympäristökasvatus-lehden avustajan, Panu Pihkalan, viime syksynä julkaistu kirja Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo käy käsiksi tähän erittäin ajankohtaiseen ja ehdottoman tärkeään aiheeseen.

Sinikka Kunttu: Kaikki lähtee luonnosta

Muutama vuosi sitten Sinikka Kuntulla oli elämässään etsiskelyvaihe. Hän työskenteli BirdLife Suomessa markkinointipäällikkönä ja tiesi tekevänsä tärkeää työtä varainhankinnan kehittämisessä, mutta työ tuntui kuitenkin jotenkin etäiseltä. Hän kiinnostui joogasta, buddhalaisuudesta, mietti sitten elämäänsä, työtään ja unelmiaan. Hänessä kasvoi halu palata juurilleen kasvatusalan ihmiseksi.

– Lähdin täydentämään kasvatustieteen maisterin papereita hankkimalla lastentarhanopettajan pätevyyden. Muutimme puolisoni kanssa Keski-Suomeen järven rantaan ja metsien keskelle, ja meille syntyi tyttö. Elämän täytti luonto ja lapsi, hän kertoo.

Tapaan Sinikka Kuntun kuitenkin keskellä kaupunkikulttuuria, vegaanikahvilassa Helsingin Kalliossa. Lähellä Lintulahdessa sijaitsee FEE Suomen toimisto, jossa hän aloitti tammikuussa 2018 järjestön toiminnanjohtajana.

Ympäristökasvattaja ja tunnetyö

Tunnetyö (emotional labor) on tärkeä osa kasvattajien ja ympäristökasvattajien työtä. Ongelmana on se, että sitä ei useinkaan tiedosteta eikä siihen tarjota tukea. Kuormittavuus kasvaa, jos ympäristöongelmat pahenevat tai jos työyhteisössä esiintyy ristiriitaisia näkemyksiä ympäristöasioiden tärkeydestä. Erilaiset ammatit ja tehtävät vaativat erilaista valmistautumista. Joku pukee suojahaalarin, joku toinen henkisen haalarin.

Musiikin voima on sanaton

Kuulin taannoin kriittistä keskustelua ilmiölähtöistä opetusta vastaan. Metsäaiheisella viikolla oli laulettu Oravan pesä, ja taas yksi oppiaine oli kuitattu monialaisessa oppimisessa. Musiikki, kuten muutkin taideaineet, jäävät helposti välineelliseen asemaan. Kuitenkin myös musiikissa on ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen kannalta oppisisältöjä, joita ei mikään muu aine opeta.

Hanniina Manner: Työskentely ympäristöraatilaisten kanssa on motivoivaa

Hanniina Manner työskentelee ympäristökasvattajana Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen Ympäristökoulu Polussa, joka on kestävän elämäntavan kysymyksiin erikoistunut ympäristökoulu. Hän kiertää etenkin peruskouluissa pitämässä ympäristöaiheisia oppitunteja.

Polulla on noin parikymmentä erilaista opetuskokonaisuutta, joista luokan oma opettaja voi valita luokalleen mieluisimman. Aiheita ovat muiden muassa kulutusvalinnat, kierrättäminen, kompostoiminen ja vesikysymykset. Hanniina toimii myös aktiivisesti LYKE-verkostossa ja on Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton hallituksen puheenjohtaja.

Lue, mistä Hanniina ei halua luopua työssään!

Lapsille hyvinvointia vihreältä päiväkodin pihalta

Espoossa, Lahdessa ja Tampereella tutkitaan, voidaanko päiväkodin pihaympäristöä muokkaamalla saada aikaan muutoksia, jotka lisäävät kaupunkilaislasten hyvinvointia ja terveyttä. Kuuden päiväkodin pihalle tuotiin kunttaa eli siirrettävää metsämaata, nurmea, istutuslaatikoita ja turveharkkoja keväällä 2016 ja 2017. Tulokset osoittavat, että vihermateriaaleilla on hyviä vaikutuksia.