Kotitalous kasvattaa kestävään elämäntapaan

Joudumme tekemään jokapäiväisessä arjessa monenlaisia ympäristöön vaikuttavia valintoja. On erinomaista, että Suomen perusopetukseen sisältyy kaikille pakollinen oppiaine, joka keskittyy kestävään elämäntapaan ja jonka opettajat suorittavat maisterin tutkinnon – näin ei ole suinkaan kaikissa maissa. Meno on muuttunut niiltä ajoilta, kun itse olin koulussa ja kotitaloutta opetti kokkauksesta kiinnostunut rehtorin vaimo, joka kertoi valitsevansa rehtorin käskystä reseptit raaka-aineiden hinnan mukaan.

Musiikin voima on sanaton

Kuulin taannoin kriittistä keskustelua ilmiölähtöistä opetusta vastaan. Metsäaiheisella viikolla oli laulettu Oravan pesä, ja taas yksi oppiaine oli kuitattu monialaisessa oppimisessa. Musiikki, kuten muutkin taideaineet, jäävät helposti välineelliseen asemaan. Kuitenkin myös musiikissa on ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen kannalta oppisisältöjä, joita ei mikään muu aine opeta.

Liikunta tukee hyvinvointia, oppimista ja kestävää elämäntapaa

Perinteisesti liikuntatunneilla on pidetty eniten oppitunteja koulurakennuksen ulkopuolella. Keskustelut liikuntaa opettavien kanssa ovat edelleen hyödyllisiä, sillä myös uusi liikunnan opetussuunnitelma kehottaa liikkumaan luonnossa, ja esimerkiksi sään mukainen pukeutuminen on tunneilla arkipäiväinen, opetussuunnitelmaankin liittyvä teema.

Liikunnan opetussuunnitelman mukaan liikunnassa oppilaat kasvavat liikkumaan ja liikunnan avulla. Tämä tarjoaa oppimisympäristönäkökulman lisäksi myös muita palikoita kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.

Ympäristöoppi ja biologia

Juttusarjan ensimmäisessä osassa pohdiskelimme yleisesti ympäristökasvatuksen näkökulmia uuden opetussuunnitelman luonnoksissa. Seuraavaksi lähestymme opetussuunnitelmaa oppiainekohtaisesti lokakuussa 2014 esillä olleiden opetussuunnitelmaluonnosten pohjalta. Ensimmäiseksi käsiteltäväksi oppiaineeksi otamme ympäristöopin (alakoulu) ja biologian (yläkoulu).

Uskonnon opetus ohjaa eettiseen pohdintaan

Tällä kertaa sarjassa tarkastellaan ympäristöaiheita uskonnon opetuksessa. Uskonnon oppitunneilla ollaan elämän suurten kysymysten äärellä. Yhteys ympäristökasvatukseen on luonteva: kysymykset hyvästä ja pahasta, maailmankatsomuksen vaikutuksesta yksilön valintoihin sekä ihmiselämän tarkoituksesta tulevat vastaan myös silloin, kun pohditaan ympäristöaiheita.

Äidinkieli ja kestävä tulevaisuus

Äidinkieltä ei useinkaan mainita oppiaineista ensimmäisenä, kun puhutaan ympäristökasvatuksesta ja kestävän elämäntavan edistämisestä koulussa. Äidinkielellä on kuitenkin keskeinen merkitys kestävän tulevaisuuden rakentamisessa – tehtävä, jota mikään muu oppiaine ei yhtä hyvin voi täyttää. Äidinkielen oppiminen auttaa luomaan merkityksiä.

Mahtavaa matematiikkaa

Luvut, määrät, tilastot, prosentit ja mittaaminen ovat nyky-yhteiskunnassa saaneet suuremman vallan kuin ehkä haluaisimmekaan. Numeroilla hallitaan maailmaa ja perustellaan asioita. Uuden opetussuunnitelman mukaan matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää matemaattista ajattelua, matemaattisen tiedon käsittelemisen taitoja sekä kykyjä käyttää ja soveltaa matematiikkaa. Opetuksen tulee ohjata matematiikan hyödyllisyyden ymmärtämiseen paitsi omassa elämässä myös laajemmin koko yhteiskunnassa. Ympäristökysymysten näkökulmasta matemaattinen ymmärrys on olennaisen tärkeää.

Yhteiskuntaoppi on keskeinen ympäristöoppiaine

Yhteiskuntaopilla ja ympäristökasvatuksella on runsaasti samoja tavoitteita: opetuksella halutaan tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi. Todellisiin, ajankohtaisiin kysymyksiin tutustuminen on mielekäs tapa oppia. Erilaisuuden ymmärtäminen, ihmisoikeudet, kriittinen ajattelu ja demokratian periaatteet ovat yhteiskuntaopin ydinainesta. Yhteiskuntaopissa on siis aineksia koulun keskeiseksi kestävän kehityksen oppiaineeksi!