Äidinkieli ja kestävä tulevaisuus

Julkaistu Ympäristökasvatus-verkkolehdessä  13.10.2015


Äidinkieltä ei useinkaan mainita oppiaineista ensimmäisenä, kun puhutaan ympäristökasvatuksesta ja kestävän elämäntavan edistämisestä koulussa. Äidinkielellä on kuitenkin keskeinen merkitys kestävän tulevaisuuden rakentamisessa – tehtävä, jota mikään muu oppiaine ei yhtä hyvin voi täyttää. Äidinkielen oppiminen auttaa luomaan merkityksiä.

 

Ympäristön kielellinen jäsentäminen ja nimeäminen auttavat maailman hahmottamisessa

Jotta voimme toimia kestävästi, meidän on pystyttävä käsitteellistämään asioita ja kielentämään ajatuksia niin, että yhteinen asioiden hoitaminen ja ratkaisujen kehittely on mahdollista. Nämä asiat mainitaan äidinkielen opetuksen tehtävänä uudessa opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmassa ympäristön hahmottamisen harjoittelu kielen avulla on keskeinen osa äidinkielen opetusta alimmilla luokilla. Samalla lapsi oppii myös hahmottamaan omaa paikkaansa ympäristössä.

Opetussuunnitelma myös kehottaa integroimaan sisältöjä esimerkiksi ympäristöopin kanssa, jolloin äidinkielen yhteys ympäristön hahmottamiseen entisestäänkin tiivistyy. Opetussuunnitelma kehottaa käyttämään erilaisia oppimisympäristöjä, joten rikas luontoympäristö on perustellusti mainio paikka opiskella äidinkieltä ja kielellistä jäsentämistä.

 

Ympäristöongelmien ratkaisu vaatii hyviä vuorovaikutustaitoja ja kriittistä ajattelua

Kestävän elämäntavan ratkaisut eivät ole valmiita. Tulevaisuuden kannalta yksittäisten tietojen oppimisen sijasta on tärkeämpää oppia luovaa ajattelua sekä rakentavaa ja vastuullista vuorovaikutusta, sillä kestävät ratkaisut luodaan vain yhteistyöllä. Äidinkielessä on näiden lisäksi tavoitteena harjoitella ajattelun taitoja ja varsinkin kriittistä ajattelua.

Opetussuunnitelmaan sisältyvä pohtiminen ja omien mielipiteiden ilmaisu ovat perustaitoja, jotka ovat välttämättömiä rakennettaessa kestävää tulevaisuutta yhdessä muiden kanssa. Ympäristöasioiden kannalta on olennaista myös ymmärtää tekstien erilaisia tavoitteita ja tarkoitusperiä. Nämä kaikki on huomioitu äidinkielen opetussuunnitelmassa. Kestävään elämäntapaan kasvattaminen on koko opetussuunnitelman keskeinen tavoite. Mitä äidinkielen opettaja voi tehdä, jotta tämä tavoite toteutuisi parhaalla mahdollisella tavalla? Asiat, jotka ovat esillä, tulevat merkityksellisiksi. On tärkeää ottaa erilaisia ympäristöaiheita teemaksi kirjoituksille sekä järjestää näistä asioista keskustelua ja väittelyä äidinkielen tunneilla.

Äidinkielen opettajan tehtävänä ei ole olla ympäristötieteilijä ja opettaa ympäristötiedon sisältöjä, mutta hänen tehtävänsä on luoda oppimisen hetkiä, joissa ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta välttämätön pohdinta ja ajattelu näihin asioihin liittyen voivat kehittyä.

Teksti & kuva: Niina Mykrä