Ympäristömerkintä voi saada ruoan maistumaan uudella tavalla

Ruoka nähdään ympäristökeskustelussa useimmiten ongelmana. Ravinnontuotanto kuluttaa uusiutumattomia öljy- ja fosforivarantoja, rehevöittää vesistöjä, heikentää luonnon monimuotoisuutta ja voimistaa ilmastonmuutosta. Kuljetukset ja elintarviketeollisuus aiheuttavat päästöjä. Ja lopulta suuri osa ruoasta heitetään suoraan jätteisiin. Ongelmissa kieriskely ei kuitenkaan kannata. Ruoan kulutuksesta ei voida luopua, joten ruoka kannattaa nähdä ratkaisukeinona: maatalous voi kierrättää tehokkaasti ravinteita, ylläpitää perinnebiotooppeja ja vaikkapa tuottaa biokaasua liikenteen polttoaineeksi.

Entä millaiset lounasvalinnat parantavat ympäristön tilaa? Voisiko lounasruokailu kohentaa ruokailijoiden ympäristötietoisuutta ja olla osa ympäristökasvatusta?

Tutkimme  äskettäin ympäristövastuullisen ruokailun edistämistä Suomen ympäristökeskuksen työpaikkaravintolassa, jossa on otettu käyttöön ilmastoystävällisestä lounaasta kertova Ilmastovalinta-merkintä. Merkintä kertoo, että annoksen ilmastovaikutus on vähintään neljänneksen pienempi kuin vastaavan verrokkiannoksen.

Työpaikkaruokalan kokemuksia Ilmastovalinta-merkinnästä

Selvityksemme osoitti, että merkinnällä on vaikutusta, mutta varsinkin viestintään liittyy monia haasteita. Yksittäinen merkki jää lounasruokailussa helposti muun informaation varjoon ja muuttuu ”pelkäksi tapetiksi” johon ei kiinnitetä aktiivisesti huomiota.

Merkintä voi herättää hämmennystä, jos sen taustalla olevat laskelmat eivät avaudu riittävän helposti. Merkintä voi yhdistyä mielikuviin mauttomasta ja valjusta kasvisruoasta, joka ei riitä antamaan energiaa koko päiväksi.

Myös ravintolan keittiölle merkki tuo lisähaasteita. Ruokalistojen suunnittelussa merkin huomiointi voi olla hankalaa, erityisesti, jos se rajaa liikaa käytettävissä olevia raaka-aineita. Lounasravintolan hektisessä arjessa merkin esilläpito on vaikeaa, eikä uutta merkkiä ole helppoa integroida saumattomasti ravintolan tietojärjestelmiin ja viestintään.

Selvityksemme mukaan merkintään kuitenkin suhtauduttiin hyvin myönteisesti sekä keittiöhenkilökunnan että ravintolan asiakkaiden keskuudessa. Mitään havaituista haasteista ei koettu ylikäymättömäksi.

Tehokas viestintä ja tuuppaus kannustavat

Merkintään liittyvää viestintää on mahdollista tehostaa ja selkeyttää. Merkinnän välittämää viestiä voidaan vahvistaa esimerkiksi siirtämällä ilmastomerkitty ruoka ruokalan linjastolla ensimmäiseksi valittavissa olevaksi vaihtoehdoksi. Tällaiset toimintaan kannustavat ”tuuppaukset” (nudging) tukevat viestintää tehokkaasti.

Merkinnän taustalla olevaa laskentaa kehittämällä voidaan laajentaa käytettävissä olevien raaka-aineiden kirjoa, jolloin merkin saa yhä useampi ruoka-annos. Tämä puolestaan kannustaa yhä useampia valitsemaan ilmastomerkityn annoksen.

Tärkein oppi selvityksestämme oli se, että ympäristöystävällisemmän ruoan vallankumous etenee pienin askelin ja eri rintamilla. Lounaan ilmastomerkintä on yksi askel, joka auttaa kuluttajia valinnoissaan ja ohjaa myös ravintolakeittiön toimintaa.

Parhaimmillaan merkin välittämä perusviesti ruoasta ympäristöongelmien ratkaisijana välittyy myös kotikeittiöihin, kauppoihin, elintarviketeollisuuteen ja maatalouteen. Tällöin positiivinen kehä kiertyy yhä uusiin paikkoihin.

Teksti: Jari Lyytimäki

Kuva Minna Kaljonen