Ympäristötietoisuutta uuteen maakuntahallintoon

riitta-rosa1

Maakuntauudistuksen tärkeimmät lakiluonnokset ovat lausunnolla 19.6.2017 mennessä. Uudistuksen keskiössä on maakuntalaki. Uusi maakuntahallinto ja laaja hallinnon rakennemuutos on tarkoitus toteuttaa vuoden 2019 alusta. – Ympäristökasvattajien on syytä olla hereillä ja vaikuttaa!

 

Maakuntien keskeiset tehtävät

Syksyllä 2017 käynnistyy väliaikainen hallinto kehittämään maakuntia laajaa uudistusta varten. Ympäristökasvatuksen tulee olla tärkeä osa maakuntien ympäristötietoisuuden edistämistehtävää. Ympäristötietoisuuteen on ohjattava maakunnissa myös määrärahoja.

Maakuntien tulee panostaa hyvään hallintoon ja ympäristön hyvinvointiin. Maakunnan keskeisiksi tehtäviksi on määritelty tällä hetkellä

– työ- ja elinkeinopalvelut (kasvupalvelut)
– sosiaali- ja terveydenhoito
– ympäristöterveydenhuolto
– pelastustoimi
– aluekehittäminen
– liikennejärjestelmäsuunnittelu sekä
– maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut.

Ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen on maakuntaitsehallintoon siirtyvä tehtävä. Maakunnan olisi toiminnassaan arvioitava päätösten, toimenpiteiden ja ratkaisujen vaikutukset taloudellisen jatkuvuuden, tulevien sukupolvien ja ympäristön näkökulmasta. Maakunnan olisi vältettävä sellaisia päätöksiä, jotka sisältävät suuria taloudellisia riskejä tai kuormittavat kohtuuttomasti ympäristöä tai tulevia sukupolvia.

Ympäristötietoisuus on saanut toistaiseksi vähemmän huomiota uuden alueellisen hallintomallin valmistelussa. Aihe ei ole noussut omaksi keskustelunaiheekseen, koska Sote, maankäytön suunnittelu, elinkeinoasiat ja liikenneasiat ovat vieneet suurimman huomion tässä vaiheessa.

Ympäristötietoisuus ja ympäristökasvatus on otettu huomioon maakuntien aiemmissa ohjelmissa, esimerkiksi Uusimaa-ohjelmassa ja sen toimenpidesuunnitelmassa sekä Uudenmaan ELY-keskuksen strategisessa tulossopimuksessa vuosille 2016−2017.

 

riitta-rosa2Ympäristökasvattajan näkökulma maakuntatyössä

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on asettanut Uudenmaan ympäristökasvatuksen ja -tietoisuuden edistämisryhmän (VÄLKE) vuodesta 2011 alkaen. Vastaavia alueellisia ympäristötietoisuuden ryhmiä on melkein kaikissa maakunnissa. Tärkeää on, että tuleva maakuntahallinto pitää huolen alueellisen ympäristökasvatustyön jatkumisesta kunnissa. Ympäristötyö on mainittu sote- ja maakuntauudistuksen tiekartassa ja hallituksen esityksessä maakuntalain täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi.

Maakunnan kehittämistyössä ympäristökasvattajan näkökulma tulee esille esimerkiksi kasvun mahdollisuuksissa ja arjen valinnoissa. Ympäristöliiketoiminta tuo työpaikkoja, ja arjen valinnoilla on vaikutusta tuotantotapoihin, terveyteen sekä hyvinvointiin. Teknologiavienti voi olla osaamista ja parhaita käytäntöjä. Ennakointi on parasta ympäristönsuojelua kaikessa päätöksenteossa.

Kuntien tavoitteena on Pariisin ilmastosopimuksen mukaan vähentää kasvihuonepäästöjä ja olla hiilineutraaleita vuoteen 2050 mennessä. Tulevaisuuden menestystarinan tulisikin olla maakunnissa ja kunnissa kiertotaloudessa ja pyrkimyksessä kestävään luonnonvarojen kulutukseen – kulutusta välttämällä.

 

 Ympäristö yhdistää kuntia – esimerkkejä pääkaupunkiseudulta

– Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030
– Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutoksen sopeutumisen strategia
– Kaupunginjohtajien ilmasto- ja energiasopimus
– Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston aloitteet
– KETS, kuntien energiatehokkuussopimus
– Kuntien ympäristöystävälliset hankinnat

Ympäristötieto on entistä tärkeämpää. Tiedolla johdetaan uudella tavalla. Hallintouudistuksia tulee, ratkaisevaa on toimintakulttuuri.

 

RiittaSalastoTeksti: Riitta Salasto

Kirjoittaja on VÄLKE-ryhmän, Vihreä lippu -toimikunnan ja Vantaan ympäristölautakunnan jäsen.

Tutustu hallituksen esitysluonnokseen